Variksen pituus on 44–51 cm. Sen höyhenpeite on suurimmaksi osaksi tuhkanharmaa lukuun ottamatta kiiltävänmustaa päätä, kurkkua, nilkkaa, siipiä ja pyrstöä. Nokka ja jalat ovat mustat. Sukupuolet ovat samannäköiset. Variksen ääni on käheää ja kovaa .Varikset ovat älykkäitä lintuja. TAKAISIN
Kilpikonnille tunnusomaista on kylkiluista kehittynyt, luinen paksu kilpi.[1] Muiden matelijoiden tapaan ne ovat vaihtolämpöisiä ja niiden ihoa peittävät suomut.[2] Meressä elävillä kilpikonnilla on erityinen kyynelrauhanen silmän takana, jonka avulla ne pääsevät eroon elimistöönsä kertyvästä liiallisesta suolasta.[2] . Kilpikonnilla ei ole hampaita, vaan teräväreunainen nokka.[3] Kooltaan kilpikonnat ovat sademetsien parisenttisistä jopa kaksimetrisiin jättiläisiin jotka painavat lähes … Jatka lukemista KILPIKONNA
Jänikset,[1][2][3] joskus myös jänikset ja kaniinit[4] (Leporidae) on jäniseläinten heimo. Ne eroavat samaan jäniseläinten lahkoon kuuluvista piiskujäniksistä sillä, että niillä on lyhyt ja pörröinen häntä, pitkät korvat ja takajalat. Jäniksiä on maailmassa 11 sukua ja 61 lajia[5]. Ne voidaan jaotella varsinaisiin jäniksiin ja kaniineihin. Kaniinien ja varsinaisten jänisten ero on lähinnä siinä, että useimmat kaniinit … Jatka lukemista JÄNIS
TAKAISIN
Käärmeet ovat aina olleet erinomaisia selviytyjiä ja tehokkaita saalistajia. Kun evoluution myötä elämä levisi maalle ja tiheä aluskasvillisuus alkoi haitata liskomaisella ruumiilla kävelyä, alkoivat jalat surkastua ja loppujen lopuksi syntyi matelijalaji jolla ei ollut jalkoja lainkaan. Näistä jaloista on jäänyt jäänteet boidae-heimon käärmeille kloaakin (viemäriaukon) molemmin puolin jotka esiintyvät pieninä kynsinä. Luurangossa näkyvät pienet luut … Jatka lukemista KÄÄRME
Koira eli kesykoira (Canis lupus familiaris,[1] aiemmin Canis familiaris[2]) on suden kesy, jalostettu muoto. Se kuuluunisäkkäiden luokkaan ja koiraeläinten heimoon. Koira on petoeläin. Koira on ihmisen kesyttämistä eläimistä vanhin. Kesyyntymisen alkuaikoina koirasta on ollut hyötyä varoittavana vahtina sekä jätteensyöjänä. Pohjoisessa koira oli tehokas vetoapu ja karjankasvatuksen alkaessa sitä käytettiin paimentajana. Myös metsästyksessä koira on korvaamaton … Jatka lukemista KOIRA
Kissa eli kesykissa tai kotikissa (Felis catus,[1][2] aiemmin Felis silvestris catus) on metsäkissasta (Felis silvestris) polveutuva ja petoeläinten (Carnivora) lahkon kissaeläinten (Felidae) heimoon kuuluva kesy nisäkäslaji. Kissapopulaatioita kesyyntyi ehkä jo heti maanviljelyksen alkuvaiheessa. Kissa ei ole pelkästään kotilemmikki, vaan maalla ja etenkin maatiloilla kissat ovat hyötyeläimiä hiirien, rottien ja muiden tuholaisten pyydystäjinä. Kissat leikkivät mielellään, … Jatka lukemista KISSA
Hirvi on pohjoisiin oloihin sopeutunut eläinlaji, jonka ontot karvat suojaavat sitä pakkaselta. Pitkien vahvojen raajojensa avulla se pystyy kulkemaan hyvin lumessa, soilla ja ryteiköissä. Hirven turkin väri on tummanruskeanharmahtava. Jalat ja jalkoväli ovat luonnonvalkoiset. Päävärityksessä esiintyy myös yksilöllisiä sävyeroja. Muun muassa Etelä- ja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on tavattu myös lähes täysin valkoisia hirviä, joita pidetään … Jatka lukemista HIRVI
Karhu on Euroopan suurin maalla elävä petoeläin. Eurooppalaisen ruskeakarhun pituus on 130–250 cm ja hännän pituus on 5–15 cm. Naaraat painavat 60–170 (200) kg, urokset 100–230 (300) kg.[6] Suurin punnittu luonnossa elänyt suomalainen karhu on painanut 373 kg[7]. Kuusamon Suurpetokeskuksessa elävän kesyn Juuso-karhun painoksi on punnittu 483 kg[8]. Pohjoisamerikkalaiset alalajit harmaakarhu ja kodiakinkarhu voivat kasvaa … Jatka lukemista KARHU