MURSU

Tällainen eläin on mursu – elää jopa 40-vuotiaaksi Mursut saattavat mylviä ja kuorsata kovaäänisesti, aivan kuten Haminassa tavattu yksilö. Haminan mursu oli erittäin harvinainen näky Suomessa. JUHA METSO / AOP Tuuli Tahkokorpi Lauantai 16.7.2022 klo 15:00 Millainen on Haminassa suureen julkisuuteen noussut mursu lajina? Vaarantuneiden lajien listalla olevia mursuja on tällä hetkellä noin 250 000. Ne Jatka lukemista MURSU

HÄMÄHÄKIT

Hämähäkit Laajenna Jaa Hämähäkillä on kahdeksan jalkaa Hämähäkit sekoitetaan usein hyönteisiin, vaikka ne kuuluvatkin hämähäkkieläimiin. Erona hyönteisiin hämähäkeillä on kahdeksan jalkaa, hyönteisillä vain kuusi.Monet hämähäkit saalistavat hyönteisiä verkolla. Se kutoo verkon langasta, joka se valmistaa takaruumiinsa rauhasten erittämästä nesteestä. Osa langasta on tahmeaa ja saalis tarttuu siihen. Hämähäkki itse astelee varovasti rakentamiaan kulkusiltoja pitkin. Kulkusillat hämähäkki Jatka lukemista HÄMÄHÄKIT

Sorsalinnut

Sorsalinnut (Anseriformes) on lintulahko, jonka edustajat ovat sopeutuneet hyvin vedessä elämiseen. Sorsalinnut jaetaan sorsiin (Anatidae), romiskoihin (Anhimidae) ja puuhanhiin (Anseranatidae). Kaikki Suomessa esiintyvät sorsalinnut kuuluvat sorsien heimoon, romiskoja on vain Etelä-Amerikassa ja puuhanhia Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Useimpien sorsalintulajien koiraat ovat suurimman osan vuotta näyttävän näköisiä. Naarailla on ympäri vuoden huomiota herättämätön suojaväritys. Yleensä naaraat huolehtivat pesueista yksin. TAKAISIN

LINTUJEN TALVI

TAKAISIN Näin linnut selviävät talven yli LUKUAIKA 7 MINUUTTIA JAA:755 Pikkuvarpunen (Passer montanus) Kuva: Yle / Risto Salovaara TIINA JENSENHELSINKI  JULKAISTU 28.01.2018 – 13:27. PÄIVITETTY 08.02.2018 – 12:30 Pihapiirin ruokintapaikoille on tunkua, kun pakkaset paukkuvat ja maa sekä metsät ovat jäässä. Miten lintujen talvipäivä sujuu ja millaisella ohjelmalla se on täytetty? Lue myös millä houkuttelet pihaan vielä enemmän vierailijoita! Upea talvimaisema on Jatka lukemista LINTUJEN TALVI

SURENKORENTO

Sudenkorennot (Odonata) on hyönteisten lahko. Se on eräs vanhimmista nykyisin esiintyvistä hyönteislahkoista ja lajeja tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 5700. Lahko on hyvin edustettuna fossiiliaineistossa. Nykyiset sudenkorentoryhmät esiintyvät jura- ja liitukautisista kerrostumista eteenpäin. Mutta niitä edeltäneiden, sittemmin sukupuuttoon hävinneiden Protozygoptera-, Archizygoptera-, Protanisoptera– sekä Triadophlebiomorpha-alalahkojen lajistoa tunnetaan aina triaskaudelta saakka. Sudenkorentojen fossiilit ovat lähes aina kiviaineksessa ja eräät löytyneet yksilöt ovat hyönteisjäänteiksi harvinaisen hyvin säilyneitä. Sen sijaan meripihkoistasudenkorentojen jääneitä on löydetty vain harvakseltaan ja silloinkin Jatka lukemista SURENKORENTO

KIRAHVI

Kirahvi (Giraffa camelopardalis) on Afrikassa luonnonvaraisena elävä sorkkaeläin. Se on korkein maanisäkäs. Kirahvia kutsuttiin suomen kielessä 1960-luvulle asti myös sirahviksi. Koko ja ulkonäkö Kirahviuroksen korkeus on 4,8–5,5 metriä (suurimmat yksilöt jopa 6m) ja paino keskimäärin 1 200 kiloa. Naaraat ovat hieman lyhyempiä ja painavat vähemmän. Kirahvin pää on kiilamainen. Sekä uroksella että naaraalla on pysyvät, muodoltaan Jatka lukemista KIRAHVI

VIRTAHEPO

Virtahepo (Hippopotamus amphibius) on suurikokoinen Afrikassa elävä nisäkäslaji. Se on kasvinsyöjä. Muinaiskreikaksieläimen nimi oli hippopotamus, joka tarkoittaa kirjaimellisesti jokihevosta. Virtahepo on toinen kahdesta elossa olevastavirtahepojen (Hippopotamidae) heimon lajista.5 Virtahevot ovat todella suuria nisäkkäitä, ja niillä on pyöreä tynnyrimäinen vartalo, lyhyet jalat ja leveä pää.Virtahevot ovat 1,5–1,65 metriä korkeita ja painavat 1 300–3 200 kg. Niiden pituus on Jatka lukemista VIRTAHEPO

SAMMAKKO

Levinneisyys Sammakko on yleisin Suomen sammakkoeläimistä. Sitä tavataan koko maassa pohjoisin Lappi mukaan luettuna. Sammakko on yleinen myös Euroopassa, lukuun ottamatta Pyreneiden niemimaata, Italiaa ja Balkanin niemimaan eteläosia. Sammakko ja sammakon kutu ovat Suomessa rauhoitettuja. Koko ja ulkonäkö Koiras on 6–8 cm pitkä, naaras kookkaampi, noin 9 cm. Poikasena koiras on n. 1–5 cm. Sammakolla on Jatka lukemista SAMMAKKO

HEVONEN

Hevonen eli kesyhevonen (Equus caballus) on suurikokoinen kavioeläinten lahkoon ja hevoseläinten heimoon kuuluvanisäkäs, jota ihminen on jo vuosituhansia sitten kesyttänyt kotieläimeksi. Hevosta on käytetty ratsuna, veto- ja kantojuhtana sekä vetoeläimenä maatalous- ja metsätöissä. Traktorit ja autot ovat 1900-luvulla pitkälti korvanneet hevosen aiemmista käyttötarkoituksistaan, ja hevosesta on ainakin teollistuneissa maissa tullut lähinnä harrastuseläin. Moni työskentelee silti Jatka lukemista HEVONEN

KETTU

Punakettu on kettujen suvun (Vulpes) kookkain laji, tosin kettujen koon alueellinen vaihtelu on todella suurta. Täysikasvuisen ketun pituus ilman häntää vaihtelee välillä 45–90 cm; tuuhea häntä on 30–55 cm pitkä.Ketun paino vaihtelee muutamasta kilosta jopa yli kymmeneen kiloon. Suomessa ketun keskipaino on hieman yli viisi kiloa. Väriltään kettu on tavallisesti punaruskea punakettu; sävy voi vaihdella Jatka lukemista KETTU

ORAVA

Täysikasvuisen oravan ruumis on 19–28 cm ja häntä 14–24 cm pitkä. Painoa oravalla on 200–480 gramman väliltä. Oravan tunnistaa helposti pitkästä tuuheasta hännästä. Oravien silmät ovat melko suuret ja eteenpäin työntyvät, minkä vuoksi niiden näkökenttä on laaja. Vatsa on aina valkea, ja pään sivut ovat yleensä punertavan harmaat, mutta selän ja kylkien väritys voi vaihdella Jatka lukemista ORAVA